Sovitellaan alta pois, vapautetaan aikaa ja energiaa
Työyhteisösovittelu
“Sovittelussa sallitaan tunteiden käsittely, moraalinen pohdinta ja arvokeskustelu. Se on oppimisprosessi, jonka avulla voidaan yhdessä sovitella kiusallisiakin asioita. ”
Maija on puhetyyliltään loukkaava ja mitätöi toisten puheita työyhteisössä. Työyhteisönjäsenet ovat valittaneet Villelle Maijan epäasiallisesta ja ronskista toiminnasta. Ville on itse yrittänyt puhua asiasta Maijalle useita kertoja. Korjaavaa muutosta Maijan käytöksessä ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan tilanne on enemmänkin edennyt vielä huonompaan suuntaan. Työyhteisö välttelee Maijaa, eikä suostu tekemään töitä samassa vuorossa Maijan kanssa mielellään. Ville ottaa yhteyttä työyhteisösovittelijaan.
Henkilökohtaisessa tapaamisessa sovittelijan kanssa jokainen kertoi oman näkemyksensä tilanteesta, sen taustoista ja omasta kokemuksestaan. Yhteistapaamisessa jokainen kertoi näkemyksensä kaikkien kuullen. Puhujaa ei keskeytetty ja kysymykset sekä kommentit esitettiin vasta, kun kaikki olivat saaneet puhua.
Maija istui hiljaa, katse suuntautuneena edessä olevaan pöydän pintaan. Oli kivuliasta kuulla, miten työkaverit olivat kokeneet hänen käyttäytymisensä. Oli Maijan vuoro kertoa kaikille oma tarinansa. Hän ei olisi kyennyt siihen, ellei häntä olisi ensin rohkaistu henkilökohtaisessa tapaamisessa sovittelijan kanssa.
Työyhteisösovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen sovittelija auttaa riidan osapuolia erityisen sovittelumenettelyn avulla löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Sovittelun osapuolet ”katsovat taakseen” sen verran kuin on tarpeellista ja tuottavat itse ratkaisun. Sovittelussa sallitaan tunteiden käsittely, moraalinen pohdinta ja arvokeskustelu. Se on oppimisprosessi, jonka avulla voidaan yhdessä sovitella kiusallisiakin asioita. Sovittelu on lyhytkestoinen ja aktiivisesti ratkaisua hakeva menetelmä. Tärkeää on, että sovittelua ohjaa (eli sovittelee), ulkopuolinen ja puolueeton henkilö. Sovittelu etenee kahdeksassa eri vaiheessa aloitusvaiheesta seurantavaiheeseen. Eri vaiheita voidaan tarvittaessa käydä läpi myös uudelleen.
Kun on ihmisiä, on aina myös konflikteja eli kiistoja, selkkauksia, etujen vastakkaisuuksia, erimielisyyksiä tai ristiriitoja. Konfliktit syntyvät usein ärsykkeestä, josta on ylimitoitettu reaktio. Konflikteja tai niiden syntymistä ei pidä ihmetellä. Sen sijaan ihmettelemisen aihetta on, jos niiden annetaan jatkua tai jäädä elämään omaa elämäänsä työyhteisön sisällä. Konfliktien jäädessä elämään, ne vievät energiaa ja työaikaa pois olennaisesta ja haittaavat sekä hankaloittavat työtehtäviä. Konflikteilla on taipumusta paisua, muuntua ja voimistua ajan kuluessa. Ne vaikuttavat myös kokonaisvaltaisesti ihmisten hyvinvointiin.
Mitä työyhteisösovittelu on?
kohtaamista - keskustelua - korjaamista
oppimista, kasvua ja uuden keskustelu- ja ongelmanratkaisukulttuurin löytämistä
oman osallistumisen merkityksen ja seurausten tunnistamista ja vahvistamista
muiden näkemysten tunnistamista ja huomioonottamista
inhimillisten luonteen piirteiden tunnistamista muissa ja itsessään
“Konfliktin välttely tai myötämielinen toiminta ei edistä konfliktin ratkeamista.”
Sopiiko työyhteisösovittelu meille?
Sovittelu on tarpeellista, kun työyhteisön keskusteluyhteys on katkennut tai vinoutunut. Yhteyden katkeamisen takia on tärkeää edetä menetelmällä, jossa jokainen voi ensin sanoittaa oman henkilökohtaisen tarinansa. Tämän jälkeen istutaan yhteiseen pöytään.
Konfliktin välttely tai myötämielinen toiminta ei edistä konfliktin ratkeamista. Niihin tulee puuttua rohkeasti ja määrätietoisesti. Parhaimmillaan työyhteisösovittelu edistää ihmissuhdetaitoja ja lisää osapuolten keskinäistä kunnioitusta.
